Sohvafanin tunnustuksia osa 2

sunnuntai 23. maaliskuuta 2014

Sohvafriikki jatkaa tunnustuksiaan vielä postauksen verran, runsaan kuvamateriaalin kera.

Aika kevytrakenteinen kaunokaiseni on, lienee 60-luvulta peräisin. Eniten viehättää juuri tuo sirous ja keveys. Tosin myönnän, jännittää, miten se käytössä kestää (apua, se liiman ja puristimien määrä käsinojissa projektin alkuvaiheessa...). Älkää vieraat ihmetelkö, jos seuraavan kerran kun käytte niin saatte emännältä tiukan ohjeistuksen "ei rojahtamista".
 


Kangasvalinta oli yllättävän helppo. Tiesin, että haluan vaalean harmaata ja haluan villakangasta, hieman Marikahvilan sohvien tyyliin. Sitten viime marraskuun Dekossa tuli vastaan oikea kangas (sohvassa, jonka myöhemmin tajusin olevan peräisin Time of The Aquarius -blogista). Kangas on Lauritzonin Terra, väri Silver. Todella laadukas ja helppo verhoiltava. Ja varsin hintava vielä senkin jälkeen, kun onnistuin saamaan sen tukkuhinnalla. Ymmärrän kyllä hyvin, miksi verhoilu/entisöinti on hankala bisnes: ihmiset eivät kerta kaikkiaan ole valmiita maksamaan työn lisäksi vielä kankaan hintaa (tai toisinpäin). Apukankaana on Ikean paksua puuvillakangasta. Ihan pakko oli revitellä sen kanssa, vaikka se ei mihinkään näy. Hauska yksityiskohta kuitenkin.

Vähän pelkäsin projektin loppuvaiheessa, että nyt meni nappien kanssa överiksi. Alun perin sohvassa oli napit sekä selkänojassa että tyynyssä ja samoin ne ovat myös verhoilun jälkeen. Mutta alkoi kaihertaa lopuksi, että olisiko pitänyt jättää ne pois tyynystä. Less is more you know. Harmitus onneksi loppui kun sohva löysi paikkansa kotoa; jotenkin napit tuntuu istuvan niin kuin ovat.   

Summa summarum: työtunteja ja vaivaa ei tässä projektissa säästetty ja on se hieno tunne, kun tietää, että missään vaiheessa ei ole oikaistu tai menty sieltä mistä aita on matalin. Nyt tarvitsen vain uuden maton ja pari lattiatyynyä, on nämä uudet sisustusjutut rankkoja kun ne aina johtaa uusiin hankintoihin ja projekteihin. 

8 kommenttia :

Flikka kirjoitti...

Onpa ihanan elegantti sohva! Kovan työn olet sen eteen kyllä tehnyt.

Villavimma kirjoitti...

Se on kyllä kaunis, ihan todella kaunis!!

Kaisa kirjoitti...

Tuo sohva on aivan hurjan kaunis! Minä haluaisin tuon tyylisen, mutta valitettavasti ne muut meillä asuvat haluavat rötvätä sohvalla...

Serayna kirjoitti...

Kiitokset!
Kaisa: meillä mahtuu olohuoneeseen onneksi kaksi sohvaa. Tuolla tavis divaanisohvalla röhnötetäänkin suurin osa ajasta, ei ole 60-luvun siroista sohvista samanlaisiksi löhöalustoiksi:)

Laura Pursiainen kirjoitti...

Voi mikä ihanuus! Tuollaisen kun löytäsin kaveriksi vastaavanlaiselle kunnostamalleni nojatuolille!

Marja-Leena Kivelä kirjoitti...

Todella kaunis sohva!

Linnea kirjoitti...

Tosi onnistunut toteutus, tyylikäs. Ja tuo violetti sohvatyyny sopii siihen kauniisti.

//Terhi kirjoitti...

Kyllähän tuota kannattaakin esitellä. Hieno ja kuvat tyynyt.

Proudly designed by | mlekoshi Playground |