Rakkaus on kuin käpristynyt makkarankuori

torstai 29. lokakuuta 2009

Sitä luulisi sileää neuletta neulotun kaulahuivin olevan yksi maailman yksinkertaisimmista asioista kutoa, mutta ei. Kummasti ja kamalasti vetää minun versioni makkaralle, neuloin ensimmäisen silmukan tai en. Olen tässä nyt naureskellut aikaansaannokselleni ja todennut, että ehkä se astetta helpompi ainaoikein -huivi olisi ollut minun juttuni :D

Juttu on kuitenkin niin, että tämän huivin pitäisi onnistua täydellisesti. Se on rakkaudentunnustus elämäni rakkaudelle, osoitus poikaystävää kohtaan tuntemastani palavasta intohimosta ja syvästä arvostuksesta. Poikaystäväni sattuu myös olemaan tarkka vaatteistaan, joten vähän tylsää, jos hänen pitkään toivomansa kaulahuivi näyttää käpristyneeltä makkarankuorisuikerolta (onneksi käsialani näyttää edes tasaiselta, sen suhteen olen onnistunut yllättämään jopa itseni).


Ehkä olen missanut jonkun kaulahuivioppaan, jossa kerrotaan, että "ei sitten ikinä kannata tehdä huivia sileästä neuleesta". Tai ehkä on olemassa joku salainen käpristymisenestotekniikka. Joka tapauksessa elän vielä siinä toivossa, että kastelu tai maksimaalinen höyrysilitys suoristavat rakkaudentunnustukseni. Muuten tulen hyvin, hyvin surulliseksi enkä ikinä enää neulo. Virkkaan vaan :)

London vol 2.

torstai 29. lokakuuta 2009

Hollywood kutsuu, ainakin Lontoo -ostoksieni perusteella. Yhden mekon lisäksi mukaan tarttui jos jonkinlaista hiusjuttua ja korua. Löysin vihdoin esimerkiksi hiushärpättimeen, jossa on tylliä vaikka muille jakaa. Portobellon markkinat osoittautuivat kirjaimellisesti aarreaitaksi. Melkein hyperventiloin, kun näin ne kaikki antiikki- ja vintagekorumäärät (M ei innostunut yhtä paljoin, jostain syystä läheinen pubi oli hänen mielestään kiinnostavampi:). Portobellosta löytyikin reissun paras ostos: ihanat roikkuvat, harmailla "jalokivillä" varustetut vintagekorvakorut. Aina kun kokeilen niitä, näen itseni Oscar -gaalassa tukka nätisti ylös nostettuna ja kyseiset riiputtimet korvissani. Ah.



Kaikista suunnitelmista huolimatta mukaan tarttui ainoastaan yksi neulekirja, ja sekin Japan Centeristä. Yritin kovasti metsästää neulelehtiä, mutta en tajua, miten minkään suuren kirjakaupan hyllyistä ei löytynyt yhtäkään neulelehteä! Ehkä olisi pitänyt suunnata johonkin normaaliin supermarkettiin. Lankaa ei tarttunut mukaan ollenkaan. Syy siihen on ihan höhlä: valikoimat oli niin suuret, etten osannut päättää, mitä olisin halunnut...

London vol 1.

keskiviikko 28. lokakuuta 2009

Lontoossa shoppailimme, käpyttelimme Hyde Parkissa, söimme, kävimme Hard Rock Cafeessa ja hurrasimme miehille vihreällä kentällä. Vastoin kaikki odotuksia aurinko paistoi (toisin kuin kuvasta voisi päätellä, parin tunnin tihkuttelua ei kuitenkaan lasketa).







Matkakuume ei talttunut, tahtoo seuraavaksi johonkin lämpimään!

Yrttejä ja hunajaa, se parantaa

tiistai 20. lokakuuta 2009

Huomenna London City kutsuu! Koko viikonlopun ja viikon alun on pitänyt kröhiä ja niiskuttaa ja pelätä, että iskeekö tässä vielä täysmittainen flunssa matkan pilaamaan.

Ei iske, ei jos äidin mustaviinimarjamehussa ja minun sitruunamelissahunajateessäni on mitään tehoa!


Näitä teholiemiä litkiessä olen ehtinyt myös surffailla netissä ja tutustua Lontoon lankatarjontaan. Kai sieltä nyt joku kiva kerä täytyy saada ostaa, vaikka ei ole mitään tietoa mitä projektia varten. Erityisen kiinnostunut olen kuitenkin neulelehdistä ja -kirjoista, niitä kuulemma pitäisi saada nyt halvalla, kun punta on alhainen.

Waterstone's, here I come!

Rinta rossilla

sunnuntai 18. lokakuuta 2009

Nyt mennään rinta rossilla. Viikonlopun saldona virkattu rintaneula.


Ohje:
Omasta päästä, apuna käytetty erinäisten pitsiliinojen aloitusohjeita.
Lanka: Ei tietoa
Koukku: 1.25 mm

Inspiraationa olivat Seinäjoen käsityömessuilla Vilukissin ständillä näkemäni virkatut rintaneulat, jotka olivat niin nättejä, että halusin kokeilla jotain samansuuntaista. Tällaiset miniprojektit ovat ihania välillä: saa suunnitella, sommitella, yhdistellä ja kokeilla sydämensä kyllyydestä, ilman että purkaminen ja uudelleentekeminen vie tuhottomasti aikaa.


Taidan tehdä muutaman tällaisen joululahjaksikin. Veikkaan, että mummuni ainakin tykkäisivät!

Lämmikettä

torstai 8. lokakuuta 2009

Kyllä se kiitos lopussa seisoo.


Toisin sanoin vaivannäkö huivini reunuksen suhteen kannatti, huivista tuli juuri sellainen kuin halusinkin! Väri on ihana, koko juuri sopiva ja reunuskin näyttää kivalta, vaikka pirkkalanka onkin hieman eri sävyä kuin Priima Wool. Tässä strategiset tiedot tarkemmin:

Malli: Purple Crochet Shawl by Bernadette Ambergen
Lanka: Duo Design Priima Wool (virolaista liukuvärjättyä villalankaa), reunus paksua pirkkalankaa yhdellä säikeellä virkattuna
Kulutus: Priima n. 200 g, pirkkalanka n. 40 g
Koukku: 4 mm


Ensimmäistä kertaa elämässäni hylkäsin silitysraudan ja kokeilin pingotusta. Toimi, täytyy myöntää, vaikka se nuppineulojen tökkiminen olikin vähän työlästä. Pesu kuitenkin pehmensi karheaa liukuvärjättyä lankaa huomattavasti ja lampaanrasvatkin haihtuivat pois.

Nyt on synkeiksi syysilloiksi lämmikettä, ei enää kaulaa ja hartioita palele.



Pikavisiitti

tiistai 6. lokakuuta 2009

Olin Seinäjoen käsityömessuilla käymässä lauantaina. Näin alpakoita. Ne näytti karvaisilta kirahveilta.

Ostin kolme kerää lankaa. Kaksi minikerää korviksia ja rintaneuloja varten ja yhden Regian kantapäättömiä rintamamiessukkia varten.

Huivi on muuten valmis. Siitä pian enemmän.
Proudly designed by | mlekoshi Playground |