Anna hyvän kiertää

lauantai 26. syyskuuta 2009

Kiitos Flikka, piristit päivääni ja kohotit mieltäni tällä kivalla tunnustuksella!

Tunnustuksen mukana tuli tehtävä listata viisi itselle tärkeää asiaa. Minun listani näyttää tältä:

1. Rakkaani, jota ilman elämäni olisi tyhjää ja harmaata.
2. Läheiset: perhe, sukulaiset, ystävät.
3. Terveys.
4. Vapaa-aika eli kaikki asiat, joiden tekemisestä nautin: käsityöt, lukeminen, matkustelu, hyvä ruoka yms.
5. Työ. Antaa haasteita, estää vaipumasta kotijumitukseen. Ennen kaikkea työstä saa rahaa ja raha antaa turvaa. Ilman rahaa ja taloudellista turvaa ainakin minun mielenterveyteni ja hyvinvointini olisi koetuksella (tuli niin pitkät selitykset, että ehkä se raha olisi pitänyt suosista lätkäistä tuohon vitoseksi:).

Annan hyvän kiertää ja luovutan tunnustuksen edelleen seuraaville ihanille blogeille: langalla kalliossa, Pias Smycken, Annastiinan kudonnaiset, Vihreä villapaita ja Knitta Pötkylöitä.

Sarjassamme epätoivoisia ideoita ja raamatullisia ihmetekoja

torstai 24. syyskuuta 2009

Joskus saan niin hyviä ideoita, etteivät ne ole enää omaksi parhaakseni.

Ongelma: Virolainen liukuvärjätty villa ei riitä huivini reunukseen, koska olen päättänyt ottaa keristä käyttöön vain luumut ja fuksianpunaiset osat. Ei kuitenkaan hätiä mitiä, lankavarastoista löytyy kirpparilta ostettu vyyhti fuksianpunaista Pirkka -lankaa, joka sopii värin puolesta täydellisesti reunuslangaksi. Puikkokokokin näyttäisi täsmäävän. MUTTA. Teoriassa mahtava idea ei toimi käytännössä. Pirkka -lanka on aivan liian paksua virolaisen villan seuraksi: yritän suurentaa kuviota, vähentää pylväitä, vaihtaa koukkua, laskea silmukoita. Hetken näyttää hyvältä, mutta ei kuitenkaan tarpeeksi hyvältä. Lopputuloksena armoton v***tus. Eihän tämän näin pitänyt mennä. Voisin tietysti marssia kauppaan ja hakea kerän samanväristä Pirkka -lankaa ohuempana. Siis jos kyseistä väriä vielä tehtäisiin. Mitä ei tietenkään tehdä.

Ratkaisu: "No hei tää lankahan olis täydellistä, jos vois virkata vaan toisella säikeellä". Koemielessä puran lankaa kahdeksi erilliseksi säikeeksi ja kokeilen virkata vain yhdellä säikeellä. Lopputulos näyttää NIIIN paljon paremmalta kun ensimmäinen yritys normipaksuisella langalla. Tsadaa, ratkaisu ongelmaan keksitty.

Nyt sitten käytän iltani siihen, että erottelen langansäikeitä toisistaan, käärin niitä pienille minikerille ja sidon niitä yhteen. Hermoja raastavaa ja hajottavaa, mutta ainakaan kukaan ei voi syyttää minua laiskuudesta, tuhlaavaisuudesta tai kunnianhimottomuudesta. Sillä jos ikinä saan tämän urotyön päätökseen, minulla ei ole vain normaalia hienompaa huivia, vaan olen myös onnistunut suorittamaan ihmeteon! Olen muuttanut YHDEN lankakerän KAHDEKSI! Sen on kuulkaas vähän niin kuin muuttaisi veden viiniksi, vaimitensenytmeni.

Uutta pukkaa

maanantai 7. syyskuuta 2009

Outo olo, kun ei enää ole mitään suurta projektia kesken. Iski taas tuttu hyperpaniikki, joka iskee kun on pää niin täynnä ideoita ja ohjeita, ettei tiedä mitä tekisi ensin kun haluaisi tehdä kaikki ja yhtäaikaa. Onneksi olin jo mekkoa tehdessäni päättänyt seuraavan projektin, johon langatkin järjestyivät ihanaisesti.

Projekti on Bernadette Ambergenin Purple Crochet Shawl, jonka löysin Ravelrysta ja jonka ohjeen ostin kätevästi PDF:nä Etsystä. Ei voi muuta sanoa, kuin että Etsy on ihanin verkkokauppa ikinä ja Visa on helppouden multihuipentuma.

Halusin tehdä huivin nimenomaan liukuvärjätystä langasta, mutta eihän sellaista löytynyt tältä paikkakunnalta. Pelastavaksi enkeliksi ryhtyi eräs neulekahvilatuttavani, joka lupautui Helsingin reissullaan silmäilemään Priiman valikoimat. Lopputuloksena kolme kerää virolaista liukuvärjättyä villalankaa, jee! Mietin kauan Colinetten luumunväristä Jitterbugia, mutta koska kuvat eivät koskaan kerro totuutta väreistä, niin en sitten uskaltanut.

Huivi edistyy huiman nopeasti, melkein liian nopeasti. Yritän välissä virkkailla joululahjoja, ettei tulisi itkua liian lyhyestä ilosta.
Proudly designed by | mlekoshi Playground |